Info

Norsk-Finsk Forening, Postboks 1399 Vika, 0114 Oslo info@norskfinsk.org Org.nr: 994739166

Mikä NFF on?

Norsk-Finsk Forening ry on sitoutumaton, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on kehittää ja syventää norjalaisten ja suomalaisten välistä keskinäistä ymmärtämystä ja toinen toisensa maan ja kulttuurin tuntemusta.

Historia

Norjalais-Suomalainen Yhdistys perustettiin Yliopiston Aulassa Oslossa Suomen itsenäisyyspäivän aattona 5.12.1929. Perustajien joukossa oli Suomen Oslon suurlähettiläs Karl Elfving, professorit Magnus Olsen ja Konrad Nielsen sekä fiosofian tohtori Reidar Christiansen.

Yhdistyksen toimintatavoitteena on alusta lähtien ollut informoida Suomen ja Norjan oloista ja edistää läheisempien kontaktien syntymistä maiden välillä. Työsarka oli  erityisen suuri 1920-luvulla, jolloin molemmat maat olivat juuri itsenäistyneet, Suomi vuonna 1917 ja Norja vuonna 1905. Tämä työsarka ei ole pienentynyt uudemmallakaan ajalla.  Tarvitsemme jatkuvasti päivitettyä tietoa toinen toisistamme, ja tässä työssä Norjalais-Suomalaisella Yhdistyksellä on jatkuvasti oma tärkeä roolinsa.

Yhdistyksestä tuli nopeasti suosittu ja jäsenmäärä nousi 62:een. Tähän myötavaikutti voimakkaasti perustajajäsenten Aftenposteniin laittama jäsenkehoitus, joka julkaistiin Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.1929. Tällä hetkellä yhdistyksessä on yli 300 jäsentä, tasapuolisesti sekä suomalaisia että norjalaisia.

Pääjohtaja Magnus Christiansen valitttiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi ja johtokunnan muodostivat professori Agnar Barth, kenraalimajuri Ivar Aavatsmark, professori Konrad Nielsen ja toimitusjohtaja S. Segelcke-Meidell. Yhdistyksen ensimmäinen johtokunta oli hyvin norjalaisvoittoinen, mutta on myöhemmin tullut yhä suomalaisemmaksi.

Suomi-tietouden lisääminen lehdistön ja esitelmien kautta on ollut  alusta lähtien yhdistyksen yksi tärkeä toiminta-alue. Huomaamme että esim. yhdistyksen lehti NFF NYTT on jatkuvasti tärkeä tietolähde monille Norjassa ja suomalais- ja norjalaisnäkökulmista pidetyt esitelmät ovat hyvin suosittuja.

Toinen tärkeä toiminta-alue ovat perinteiset suomalaiset juhlat, joita yhdistys on järjestänyt vuodesta toiseen, sotavuosia lukuunottamatta. Erityisen tärkeitä jäsenille ovat koko perheen joulujuhla joulun alla, itsenäisyyspäivän juhla, laskiaisrieha ja vappu. Myös juhannusjuhlat ja rapujuhlat  ovat olleet suosittuja silloin kun niitä on pystytty järjestämään.